Suuret tappiot
Kustaa III:nen sota 1788-1790 sisälsi monia meritaisteluja jotka aiheuttivat tuntuvia tappioita jotka ruotujen piti korvata. Vaikkakin taistelut vaativat osansa niin miehistön yleisin kuolinsyy oli laivastossa riehuvat taudit. Ahtaat asumistilat, huonot hygieeniset olosuhteet, puutteellinen ravinto sekä kylmyys ja kosteus loivat hyvät puitteet kulkutaudeille. Keväällä 1790 Nauvon ruotujen piti korvata edellisen vuoden yhdeksäntoista miestappiota nuorilla pitäjänmiehillä joiden iät vaihtelivat 18-23 vuoden välillä.
Viipurin kujanjuoksu
Kolmantena sotavuonna ruotsalaiset yrittivät hyökätä Pietariin mutta yritys epäonnistui ja koko laivasto jäi Viipurin lahden sisälle mottiin. Kesäkuun 3.tena päivänä ruotsalainen laivasto onnistui murtautumaan venäläisen laivaston sulkulinjojen läpi. Tapahtumaa kutsutaan Viipurin kujanjuoksuksi ja niiden perässä seurasi prinssi Karl av Nassau-Siegensin komentama venäläinen avomerilaivasto.
Ruotsalaiset pakenivat Ruotsinsalmeen. Saaristolaivasto koostui tällöin 275 aluksesta ja 14 000 miehestä joista päällystön osuus oli 1060. Taisteleva miehistö oli 13 000 miehen ja 206 aluksen vahvuinen. Laivaston tukitoiminnoista vastasi 1200 miestä ja 69 alusta. Ruotsalaisilla oli kaikkiaan noin1 300 tykkiä, joista 860 oli kiertohakatykkejä ja 45o raskaita tykkejä.
Venäläinen saaristolaivasto koostui 274 aluksesta. Noin 18 500 venäläistä osallistui taisteluun ja venäläisillä oli noin 850-1000 raskasta tykkiä ja lähes yhtä monta kiertohakatykkiä. Heinäkuun 8.na päivänä venäläinen laivasto saapui Ruotsinsalmen suulle ja ankkuroitui Kirkonmaan ja Viikarin saarten väliin jossa Nassau jakoi sen neljään linjaan.
Itämeren suurin meritaistelu
Hyökkäys alkoi seuraavana aamuna kello 8. Venäläiset lähtivät hyökkäämään pohjoiseen yltyvässä myötätuulessa tykkiveneet kärjessä. Huono sää ja ahdas salmi hankaloittivat venäläisten liikkuvuutta ja näin ollen ruotsalaisten tykkitulella oli murhaava vaikutus. Taistelu oli Venäjälle katastrofaalinen tappio ja se menetti kolmanneksen laivastostaan. Ruotsalaiset tappiot olivat vähäiset, taistelussa kuoli 9 upseeria ja 162 sotilasta, 14 upseeria ja 108 sotilasta haavoittui vakavasti. Ruotsalaiset menettivät 6 alusta; Uudenmaa Ingeborg, 2 tykkisluuppia ja 1 tykkijolla upposivat. Lisäksi yksi mörsaribarkassi ja yksi tykkijolla räjähtivät.
Venäläiset tappiot ovat noin 9000 miestä, vangittujen venäläisten upseerien arviot liikkuivat 12 000 miehessä. Taistelussa menetettiin 50-80 venäläistä alusta. Prinssi Nassau onnistui pakenemaan mutta hänen lippulaivansa Catarina otettiin sotasaaliiksi. Ruotsalaiset tykkisluupit ja tykkijollat osoittivat rannikkotaistelussa tehokkaammiksi kuin niitä kookkaammat saaristofregatit. Heinäkuun 22.na päivänä Ruotsinsalmessa vietettiin voitonjuhla jossa upseereita ylennettiin ja palkittiin kunniamiekoilla. Ruotsinsalmen meritaistelu on Itämeren suurin meritaistelu ja Ruotsin merisotahistorian suurin voitto.
