Nauvon merisotilaat
Nauvon merisotilaat tai laivamiehet kuuluivat Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen merisotilaskomppaniaan. Monet nauvolaiset sekä turunmaalaiset merisotilaat saivat komennukset Suomenlinna suomalaiseen eskaaderiin. Mieliksestä kotoisin oleva Petter Melander, Matts Hollender Blanckasista ja Elias Hafra Haveröstä kuuluivat myös näihin komennusmiehiin. Suomenlinna miellettiin turvallisena komentopaikkana mutta kohtalo muutti kulkuaan ruotsalaisten onnistuessa kaappaamaan venäläisen aluksen Vladislavin Suursaaren meritaistelussa. Kaapatun aluksen miehistö oli varallisen sairauden tartuttama, toisintokuume eli febris recurrens. Laivalle tulleen ruotsalaisen miehistön parissa sairaus levisi nopeasti ja näiden kautta se myös kulkeutui Suomenlinnaan sekä Vladislavin mukana Karlskronaan.
Sairaus oli bakteeriinfektio, Febris recurrens, joka oli täiden levittämä. 1700-luvulla luteet ja täit olivat laivamiesten ja sotilaiden pysyviä seuralaisia eikä kukaan voinut aavistaa millä tavoin sairaus levisi ja miten se olisi estettävissä.
Merisotilaan leski
Suomenlinnassa yksi toisensa jälkeen sairastui. Kohta pinottuja ruumiita oli kaikkialla. Sairaus oli vaarallinen sillä korkea kuume saattoi laskea ja sairas henkilö saattoi jo uskoa olevansa tervehtynyt ennen kuin se iski taas. Hoitokeinoa ei ollut ja sairastuneista noin puolet menehtyi. Petter Melander sairastui myös ja kuoli 1790. Kun hänen leskensä, Maria Nilsdotter, Finby Grannasin entinen piika, sai tietää miehensä surullisesta kohtalosta. Hän oli jäänyt yksin neljän lastensa kanssa, lisäksi hänen tuli jättää perheen torppa sillä sen tuli siirtyä ruodun seuraavalle merisotilaalle ja hänen perheelleen. Maria onnistui kuitenkin naimaan ruodun seuraavan merisotilaan, Simon Gustafssonin, joulukussa 1791 ja sai näin ollen jäädä kotiin. Huhtikuussa pariskunnalle syntyi poika Carl Gustav. Tämä merkitsee että Maria oli jo elokuussa raskaana, useita kuukausia ennen vihkiäisiä.

Tragedia
Toisintokuume saapui myös Nauvoon. Se tuli laivaston mukana kotiinpalaavien raakunoiden kanssa. Hangslahdelta kotoisin oleva perämies Mats Jonsson ja vara-raakuna Carl Qvifstett Kvivlahdesta ovat taudin ensimmäiset uhrit ja kuolivat marraskuussa 1788. Ensin sairaus miellettiin tavalliseksi kuumeeksi mutta pian epidemian laajuus ymmärrettiin. Nauvossa sairautta kutsuttiin nimellä ”rötfeber” (pilkkukuume) ja epidemia jatkui lokakuulle 1791 saakka, vaatien lähes 70 kuolonuhria. Vuonna 1794 saarelle iski rokkoepidemia joka vaati monta lapsiuhria. Kaikkiaan 30 lasta Nauvosta kuoli rokkoon.