Kustaa III:nen vallankaappaus
Ruotsi oli 1700-luvulla kolmessa eri sodassa Venäjää vastaan. Vuonna 1718 Kaarle XIIn kuoleman jälkeen, valtakunnan ylin päätösvalta siirtyi säädyille. Kuningas Kustaa III mielestä kuninkaalla tuli olla aktiivinen rooli politiikassa ja häntä huolestutti Venäjän jatkuva uhka. Hänen tyytymättömyytensä myssyjen puolueen harjoittamaan ulkopolitiikkaan sai hänet suunnittelemaan vallankaappausta kuninkaan vallan palauttamiseksi. Armeijan laajan tuen avulla Kustaa III onnistui yrityksessään ja vuonna 1772 Kustaa saneli uuden hallitusmuodon, joka säätyjen edustajien oli pakko hyväksyä sotilaiden läsnä ollessa.
Sodan tie
Tilanne kävi otolliseksi sodalle kun Venäjä joutui sotaan Turkin kanssa vuonna 1787 ja sotatoimet alkoivat Mustallamerellä. Lisäksi Ruotsissa koetut katovuodet olivat tuntuvasti vähentäneet kuninkaan suosiota. Kuningas suunnitteli hyökkäyssotaa Venäjää vastaan ja asiasta neuvoteltiin salaisessa sotaneuvostossa. Neuvostossa päätettiin että heinäkuu olisi sopiva ajankohta sodanjulistukselle. Valtionneuvos Carl Sparre sai kutenkin tietää Kustaan suunnitelmista ja vastusti hyökkäyssodan aloittamista. Kustaa antoi valheellisesti ymmärtää että kyse oli ainoastaan mobilisoinnista sillä Venäjä oli aikeissa hyökätä Suomeen. Kustaa järjesti pikaisesti valeselkkauksen rajalle jonka nojalla hän saattoi aloittaa sotatoimet ennen kuin tilanteen todellinen laita olisi paljastunut.
Kykenemätön sodanjohto
Kustaa oli 2.en kesäkuuta 1788 Helsingissä, kuninkaallisen huvijahdin, Amphionin kannella kun hän sai kuulla rajaselkkauksesta ja lähetti tällöin sodanjulistuksen Keisarinnalle. Kuninkaan veli, Kaarle herttua, oli laivaston kelvoton komentaja joka ei turhia kiirehtinyt sotavoimien mobilisoinnissa. Ruotsalainen laivasto oli yhä Helsingissä 12.ta heinäkuuta kun Kustaa palasi itärajan tarkistusmatkalta. Kuningas tyrmistyi pahoin nähdessään toimettomana makaavan laivaston ja kahden päivän päästä laivasto lähti Helsingistä ottaakseen 18.ta päivänä osaa Suursaaren meritaisteluun. Taistelu ei kuitenkaan johtanut toivottuun voittoon ja suunniteltua Pietarin maihinnousua ei voinut toteuttaa.
Armeija vastustus hyökkäyssotaa kohtaan oli suurta. Sota kesti vielä pari vuotta ilman merkittäviä voittoja ja talvisin taisteluihin tuli tauko. Ruotsalaisen laivaston voitto Ruotsinsalmessa 1790 tarjosi tuleville rauhaneuvotteluille hyvät lähtökohdat. Voitosta huolimatta rauha ei tuonut mitään uusia aluemuutoksia. Venäjä tosin menetti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 saadun oikeuden sekaantua Ruotsin sisäiseen politiikkan.
Tuho
Sairaudet aiheuttivat ruotsin sotavoimen keskuudessa suurta tuhoa. Avomerilaivasto menetti noin 10.000 miestä, armeija sekä Saaristolaivasto menetti myös saman verran miehiä kulkutaudeille. Varsinaisten sotatoimien seurauksena menehtyi vain 1500 sotilasta. Kulkutaudit levisivät myös siviiliväestön keskuuteen ja aiheuttivat lisää kuolonuhreja. Sodan seurauksena levinneet kulkutaudit voidaan mieltää 1700-luvun ruotsin suurimmaksi lääketieteelliseksi katastrofiksi. Sodan seurauksena aateliston epäsuosio Kustaa III:ta kohtaan lisääntyi mikä 16.ta maaliskuuta 1792 johti häneen kohdistuneeseen attentaattiin jonka seurauksena kuningas menehtyi.
