Nathanael Gerhard Schultén – Akademiker, militär och lantmätare
Syntynyt 29-10.1750 i Prostviikissä. uollut 4.6.1825 i Turussa.
Kasvuaika Prostvikissa
Nathanael Gerhard af Schultén isä oli Samuel Schulténin, Turun akatemian juriidikan professorin ja hänen äitinsä Beata Maria Palander. Hän menetti isänsä kaksivuotiaana ja hänen äitinsä nai luutnantti Gabriel Hagelbergin. Perhe jatkoi kuitenkin elämäänsä Prostvikin kodissaan Nauvossa. 11 vuoden ikäisenä vuonna 1762 Nathanael oli jo akatemian oppilas. Hänet promovoitiin primus maisteriksi vuonna 1772 ja seuraavana vuonna hänestä tuli astronomian dosentti. Samana vuonna hän muutti Ruotsiin jossa hän työskenteli Tukholman ja Uppsalan observatorioissa.
Maanmittari
Vuonna 1774 hän palasi Suomen ja toimi kolmena vuonna Suomenlinnan informaattorina. Hän tutustui tällöin Johan Justanderin joka opetti hänelle maanmittauksen alkeet samalla kun hän suoritti kolmiomittauksia Suomenlinnassa. Myöhemmin Justander sairastui ja kuoli jättäen mittauslaitteensa Suomenlinnaan. Tällä tavalla Nathanael sai käyttöönsä mittaustyönsä kannalta tärkeitä laitteita. Vuodesta 1777 hän oli jonkin aikaa fysiikan professorina Turun akatemiassa.
Kartoitustyö
Schultén sai vuonna 1779 professorin viran Suomenlinnasta. Talvisin hän luennoi merenkulun teoriasta ja kesäisin hän toteutti kolmiomittauksia. Merivoimien professorina hänet määrättiin suorittamaan kolmiomittauksia Pohjanmerellä. Seuraavien kolmen vuoden aikana hän toteutti mittauksia Ahvenanmaalla jatkaen pohjoiseen kohti Torniota ja seuraten Ruotsin rannikoa etelään Ångermanlandiin saakka. Hän havaitsi monia vaarallisia karikkoja jotka hän lisäsi merikortteihin.
Välimerenmatka
Eräs hänen elämänsä kohokohta oli matka fregatti Dianan kyydissä Välimerelle vuosina 1786-1787. Pitkien pysähdyksien aikana Nathanielille tarjoutui mahdollisuus tutustua nähtävyyksiin Italiassa ja Marokossa. Myöhemmin hän usein unelmoi voivansa palata etelän lämpöön mutta tämä toive ei koskaan toteutunut.
Sota ja elämä Suomessa
Kustaa III sodan alkaessa hänet lähetettiin Gävleen jossa hän valvoi kahdeksantoista uuden tykkisluupin aseistamista ja miehittämistä. Hän purjehti niiden kanssa suoraan Pohjanmeren yli ja ohjasi ne Uudenkaupungin lähistöllä olevan Lyperin saaren kohdalla löytämälleen uudelle väylälle jonka kautta pääsi suoraan saaristomeren halki Hankooseen. Uusi reitti säästi aikaa ja laivue ehti ajoissa Ruotsinsalmelle missä ne osallistuivat 9. heinäkuuta 1790 alkaneeseen meritaisteluun. Sodan jälkeen vuonna 1789 Nathanael nai Nauvon Vikomissa Jakobina Teodora Finckenbergin joka oli syntynyt 1767. Nathanael aateloitiin vuonna 1809 ja hänestä tuli myöhemmin Suomen suuruhtinaskunnan kansalainen. Hänelle myönnettin ”oikean valtioneuvoksen” kunniakirja ja sai yhdeksän lasta. Näistä kaksi, Nathanael Gerhard ja Otto Reinhold tekivät merkittävää uraa professorina sekä senaattorina.
