Uudet alustyypit
Ehrensvärd oli monipuolinen mies jonka työ ei ainoastaan rajoittunut puolustuspolitiikan saralle vaan hän oli myös toimelias laivanrakennuksen parissa. Yhdessä laivanrakennusmestarin Fredrik Henrik af Chapmanin kanssa hän kehitti uusia alusmalleja jotka olivat soveltuvia saaristosodankäynnin erityisolosuhteisiin. Kaleerit miellettiin epäkäytännöllisinä pienen tulivoimansa takia. Silloisten kaleerien miehistö koostui 250 miehestä, pääasiassa sotilaista jotka toimivat soutajina. Miehistö ei voinut yöpyä aluksessa ja aluksessa ei myöskään ollut tilaa muonalle. Aseistus koostui yhdestä 24 paunaisesta- ja kahdesta 6 paunaisesta keulatykistä.
Saaristofregatit
Vuosina 1760-1790 rakennettiin parikymmentä saaristofregattia korvaamaan vanhentuneet kaleereit. Näistä tuli Suomen eskaaderin tärkein alustyyppi. Nämä jaoteltiin neljään tyyppiin jotka nimettiin suomalaisten maakuntien mukaan: Hämeenmaa, Turunmaa, Uudenmaa ja Pohjanmaa. Saaristofregateilla oli kaleereita pienempi miehistö ja voimakkaampi tulivoima. Ne liikkuivat sekä purjeilla että airoilla. Taktisesti nämä alukset oli tarkoitettu puolustukselliseen asemien suojelemiseen.
Tykkisluupit ja jollat
1770-luvulla Chapman toimitti pienempiä aluksia armejan laivastoon kuten sluuppeja ja jollia. Ne olivat erityisen soveliaita liikkuvan ja tulivoimaiseen taisteluun. Näiden alusten etuna oli matala syväys ja pieni osumapinta liikkuvuuden ja tulivoimaisuuden lisäksi. Huono puoli oli alusten puute nukkumatiloista joka pakotti miehistön yöksi maihin. Varusteet seurasivat mukana erityisissä tavara-aluksissa. Tykkisluupit olivat 19 metriä pitkät ja varustettu kymmenellä airoparilla, kaksi miestä jokaisen airon päässä. Miehistön määrä oli runsaat 60. Aseistus oli useimmiten 18 paunainen keulatykki ja 12 paunainen perätykki sekä neljä 2-paunaista kiertohakatykkiä.
Miehistö koostui 24 miehestä, tämän lisäksi aluksella saattoi olla 50 maavoimien sotilasta. Jollissa oli merisotilaiden lisäksi korkeintaan 18 sotilasta. Luonteeltaan nämä alukset olivat hyökkäystä varten ja niiden vahvalla aseistuksella oli ratkaiseva merkitys Ruotsinsalmen taistelun voittamisessa vuonna 1790.
